Kyläläisten vieraana

Keskiviikkoaamuna puettiin sharongit päälle (pienet eivät tarvinneet ) ja lähdettiin eräiden kyläläisten luo 3 kk:n ikäisen  tyttövauvan nimenantojuhlaan. Vauvalla oli jo korvarenkaat. Bagus vei meidät autolla sivukylille tosi jyrkkää tietä pitkin. Talo jäi vuorten ympäröimään laaksoon,missä ei ollut montaa taloa. Kyläläiset ja sukulaiset olivat kokoontuneet auttamaan juhlajärjestelyissä, itse  pariskunta sai keskittyä vauvaan muiden tehdessä ruuat ja koristelut.  Koristeet tehtiin käsin kukista ja kasvin lehdistä, ne olivat tosi kauniita ja värikkäitä. Vaatimattoman maalattian ja peltikatteen väliin oli rakennettu hieno koristeltu iso alttari. Ruuat tehtiin perinteisessä balilaisessa keittiössä, missä myös oli maalattia ja siellä kivipesä minkä päällä oli tuli. Siinä valmistettiin juhlaruuat.

Meidät otettiin ystävällisesti vastaan. Meille oli varattu penkit kyläläisten keskeltä mistä näimme kaiken hyvin, tarjolle tuotiin vesipurkit, balilaista kakkua (ilmeisesti kaupasta) oli vaaleanpuna-vihreä raidallista, grillattuja sian sisäelimiä, jotka jäivät maistamatta, riisistä tehtyjä lastuja (maistui vähän palaneelle).

Traditioon kuuluu, että napanuora tuodaan sairaalasta kotiin. Juhlassa se on laitettu koriin ja koristeita ympärillä, näkyvillä paikalle. Emme tiedä mitä sille juhlassa / juhlan jälkeen tehtiin
.
Asumus oli hyvin vaatimaton maalattioineen, bambusta? rakennettu, ilmeisesti jopa ilman nauloja. Jaloissa  juoksenteli kanoja ja koira. Jokaisella balilaisessa kodissa on kanoja ja koira, monilla jopa lehmiä, joita ulkoilutetaan narussa tai tallailevat vapaana riisipelloilla tai pienen pienessä metsäpläntissä. Missä  vain on syömistä.

Paikalle tuli naispuoleinen seremonian vetäjä. Valmistelut kaikkine koriteluineen kesti monta tuntia. Jumalillekkin piti viedä kiitoslahjoja (pienessä käsintehdyssä korissa hedelmiä, kukkia, riisiä ja suitsuketikku). koreja laitettiin alttarille, temppeleihin ja portin pieleen. Taloissa on yleensä hienommat temppelei kuin itse asuin rakennus.

Oltiin puolitoistatuntia paikalla, eikä tilaisuus ollut vieläkään alkanut. Lapset eivät enää jaksaneet odottaa, joten lähdimme pois. Meillä oli hyvä syy lähteä. Bagus selitti, että lasten piti käydä koulua. Näin emme loukanneet heitä.  Veimme vauvalle lahjaksi 100000 rupiaa (n.10e).  Mikä oli varsin hyvä lahja.