18.1.2013 Bali, Denpasar - Australia, Darwin
Oli vahan haikeaa lahtea Balilta, mutta kohti uusia seikkailuja... Talla kertaa oman perheen kanssa keskenaan. Sekin toi uudenlaisia haasteita, mista lopulta myos selvittiin.
Darwinissa oltiin yolla vasta n klo 2 paikallista aikaa perilla hostellissa. Lento sinallaan Darwiniin, pohjois-Australiaan ei kestanyt kuin muutaman tunnin, mutta tulotarkastukset ja aikaero Baliin saivat kellon rientamaan. Australiaan on paljon rajoituksia mita sinne ei saa vieda ja kaikki kyseltiin tosi tarkkaan. Artun ja Roopen uudenlaiset passit ovat myos olleet useinkin viela ongelmallisia monessa tullissa. Lentokentalta mentiin airport shuttlella, eli pikkubussilla missa on perakarry, hostel Melaleucaan. Yollinen jarkytys oli huone mika naytti lahinna vankilasellilta, tosin tilavalta. Plussaa oli lammin vesi suihkusta. Aamulla herattya seinat olivat suorastaan marat kun oltiin otettu ilmastointi pois paalta kun yolla siella oli niin kylma. Darwinia sanotaankin maailman kosteimmaksi kaupungiksi. No hostelli osoittautui muilta osin mukavaksi. Siella oli jopa oma uima-allas mita ei joka hostellissa ole. Keittio oli hyva ja iso ja siella oli monta isoa kylmakaappia ruokien sailytykseen. Elmo ja Arttukin innostuivat kokkaamaan siella meille pari kertaa ruuat. Altaan vierella oli baari. Pyykinpesumahdollisuudet loytyivat myos. Ala-aulassa oli tietokoneita ja terraariossa asustava Morphius-sinikielilisko. Pojat saivat eraana paivana ottaa sen syliinkin. Hankilokunta oli tosi ystavallista. Hostelli sijaitsi myos aivan keskustassa. Hostellin vieressa oli Peterpan travel, mista tuli koko Australian aikainen tuttavuus. Peterpanissa opastetaan turisteja asiassa kuin asiassa. Sielta sai jasenkortin 2 dollarilla ja silla sai kayttaa tietokonetta niin paljon kuin tarvitsi. Peterpaneja loytyi siis Australiassa kaikista kaupungeista missa kaytiin.
Ensimmaisena aamuna Darwinissa lahdettiin etsimaan aamupalaa kaupasta ja katselemaan vahan ymparille. Tuntui mahtavalta kun ruokakaupassa oli taas niin paljon tarjolla vaihtoehtoja mita voitiin syoda... siella oli leikkeletiskikin... ja makkaraa... ja pihveja... ja sampyloita... ja juustoa...
Darwin osoittautui aika pieneksi kaupungiksi jossa on trooppinen ilmasto. Uimarantaa kysyttaessa saatiin vastaus: "Sinne alkaa menko missaan nimessa ( merenrannalle ), siella on krokotiileja. Tuolla on rakennettu uima-alue vahan matkan paassa. " .
Darwinia kierreltiin 5 paivaa. Se olikin ihan riittavasti. Aboriginaalit kaduilla olivat samat pyorimassa joka paiva. Ne jotka keskustassa pyorivat, taisivat asustella puistoissa. Ymparipaissaan tai muissa aineissa he olivat kaiket paivat, miehet ja naiset. Ja vahan pelottaviakin he olivat... Muita aboriginaaleja ei montaa nakynyt. Yksi nainen oli lastensa kanssa leikkipuistossa ja Roope innostui leikkimaan hanen poikansa kanssa. Oikeasti kay saaliksi aboriginaalit jotka tuntuvat olevan aika hukassa omassa maassaan. Heita on kohdeltu todella kaltoin...
>
Meidan kohokohtamme Darwinissa oli ehdottomasti krokotiilitarha. Se sijaitsi ihan hostellin lahella ja itse asiassa uima-altaalta nakyi tarhan ylatasanteelle. Tarhassa oli paljon pienia krokotiileja ja isoja nelja. Suurin niista oli 8-metrinen. Elmo olisi halunnut " Cage of deathiin", eli hakissa krokotiilien joukkoon. Siihen en kuitenkaan antanut suostumustani. Naimme kuinka krokotiileja ruokittiin lihapaloilla. Saimme myos itse pidella pienta krokotiilia sylissa. Yllattaen sen iho ei tuntunut yhtaan inhottavalta. Luonnossa en kylla haluaisi tormata yhteenkaan krokotiiliin...
Ensimmaisena aamuna Darwinissa lahdettiin etsimaan aamupalaa kaupasta ja katselemaan vahan ymparille. Tuntui mahtavalta kun ruokakaupassa oli taas niin paljon tarjolla vaihtoehtoja mita voitiin syoda... siella oli leikkeletiskikin... ja makkaraa... ja pihveja... ja sampyloita... ja juustoa...
Darwin osoittautui aika pieneksi kaupungiksi jossa on trooppinen ilmasto. Uimarantaa kysyttaessa saatiin vastaus: "Sinne alkaa menko missaan nimessa ( merenrannalle ), siella on krokotiileja. Tuolla on rakennettu uima-alue vahan matkan paassa. " .
Darwinia kierreltiin 5 paivaa. Se olikin ihan riittavasti. Aboriginaalit kaduilla olivat samat pyorimassa joka paiva. Ne jotka keskustassa pyorivat, taisivat asustella puistoissa. Ymparipaissaan tai muissa aineissa he olivat kaiket paivat, miehet ja naiset. Ja vahan pelottaviakin he olivat... Muita aboriginaaleja ei montaa nakynyt. Yksi nainen oli lastensa kanssa leikkipuistossa ja Roope innostui leikkimaan hanen poikansa kanssa. Oikeasti kay saaliksi aboriginaalit jotka tuntuvat olevan aika hukassa omassa maassaan. Heita on kohdeltu todella kaltoin...
>
Meidan kohokohtamme Darwinissa oli ehdottomasti krokotiilitarha. Se sijaitsi ihan hostellin lahella ja itse asiassa uima-altaalta nakyi tarhan ylatasanteelle. Tarhassa oli paljon pienia krokotiileja ja isoja nelja. Suurin niista oli 8-metrinen. Elmo olisi halunnut " Cage of deathiin", eli hakissa krokotiilien joukkoon. Siihen en kuitenkaan antanut suostumustani. Naimme kuinka krokotiileja ruokittiin lihapaloilla. Saimme myos itse pidella pienta krokotiilia sylissa. Yllattaen sen iho ei tuntunut yhtaan inhottavalta. Luonnossa en kylla haluaisi tormata yhteenkaan krokotiiliin...
